Esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin edistävä ACCAC -tapahtumakokonaisuus ja kansainvälinen ACCAC verkosto kokoontuu kotikaupungissaan Tampereella 21.-27. syyskuuta 2020 osana kaupungin ”Tampere. Yhdenvertaisesti sinun” -teemavuoden ohjelmaa.

Festivaaliviikko sisältää kattavasti ohjelmaa elokuvan, musiikin, tanssin, taidenäyttelyn, karnevaalin ja kulttuuritorin tiimoilta. Ammattilaisille suunnattu seminaariosuus käsittelee saavutettavaa teknologiaa, innovaatioita ja hyviä käytänteitä. Tapahtumaviikko tarjoaa myös erilaisia työpajoja kuten kaikille soveltuvaa AbleJoogaa.

Järjestäjä sai avoimen haun kautta yli sata esiintyjä- ja puhujaehdotusta ympäri maailmaa. Kutsumenettelykierros oli onnistunut ja tällä hetkellä mukaan on vahvistunut osallistujia 22 maasta.

Tapahtumassa tullaan näkemään ainakin kymmenen Kaikkien Festarin -artistirosterin taiteilijaa ja ryhmä läheltä ja kaukaa. ACCAC Finland aloittaa artistijulkistukset huhtikuun aikana.

Vaikka globaalia yhteisöä kurittava koronavirusepidemia luo epävarmuutta maailmaan, ACCAC Kulttuuri 2.0 Festivaalin järjestelyt etenevät toistaiseksi normaalissa järjestyksessä. Tästä linkistä pääset lukemaan tapahtumajärjestäjän viimeisen uutiskirjeen. https://madmimi.com/s/dde0801

Kaikilla on oikeus ja tulisi olla myös mahdollisuus itsenäiseen päätöksen tekoon, elämään ja liikkumiseen kulttuurin näkemistä, kokemista tai tekemistä unohtamatta. Toiset tarvitsevat tukea ja ulkopuolista apua enemmän, toiset vähemmän, jotta voivat elää itsenäistä, itsensä näköistä elämää, mutta kaikille itsenäinen elämä sekä kulttuuri on mahdollista erityistarpeiden määrästä ja laadusta huolimatta. Tästä kaikesta osoituksena, kulttuurin, tekemistä, kokemista ja näkemistä edistämään, on käynnissä myös Kaikkien Festari-hanke.

Minä olen Janna ja toimin Kaikkien Festari-hankkeessa rakennetun ympäristön esteettömyyden asiantuntijana. Minulla on koulutus siihen, kuten aiemmasta ”Minusta esteettömyyskartoittaja”-uutisesta on teille jo selvinnyt. Mutta liikun itse myös sähköpyörätuolilla ja tarvitsen runsaasti ulkopuolista apua selvitäkseni omasta itsenäisestä arjestani. Siksi nyt käytän itseäni esimerkkinä. kun kerron kuinka suuri asia itsenäisyys erityistarpeiselle henkilölle voi lopulta ollakaan ja kuinka kuka tahansa on parhaiten tarvittaessa avuksi.

Pystyn siis kulkemaan sähköpyörätuolilla itsenäisesti ilman apua myös kotini ulkopuolella ja se on minulle tärkeää. Itsenäinen liikkuminen tekee ympäristön minulle tutummaksi ja hahmotettavammaksi, mutta se myös lisää itsenäisyyttäni sekä itseluottamustani. On itse selvittävä kaikista lenkillä eteen tulevista tilanteista, on se sitten auto, kuoppa, metsätie, irtosora tai eläin. Tuntuu tosi hienolta, kun olet selvinnyt pitkältä tai lyhyemmältäkin lenkiltä takaisin, ilman että kukaan on ollut kaverina. Tekisi oikein mieli röyhistää rintaa ja sanoa, että kyllä minä pärjään. Uskon. että tämä sama tunne on monella muullakin erityistarpeisella henkilöllä heidän itsenäisesti selviytyessään, on asia sitten kuinka iso tai pieni tahansa. Rinnan röyhistysmahdollisuuksia haluamme tarjota myös me Kaikkien Festari-hankkeessa, kun tuomme erityistarpeisia monen alan taiteilijoita tapahtumajärjestäjien ja suuren yleisön tietoisuuteen myydessämme heitä festivaaliesiintyjiksi.

Neuvoja on meidän kaikkien varmasti joskus tarvinnut kysyä ja ottaa vastaan myös satunnaiselta ohikulkijalta. Useasti huomaa, että on kyllä halua auttaa, mutta ei tietoa miten vammaisuuteen tai muuhun erityistarpeisuuteen pitäisi suhtautua ja miten tilanteessa toimia. Tässä lopussa joitakin selkeitä, yksinkertaisia ohjeita sinulle satunnainen auttaja tai vaikka tapahtumaa suunnitteleva. Kaikkien Festarilta ostettavissa ”Esteettömän kohtaamisen ABC”-koulutuspaketti aiheesta. Osta se, kuule ja opi lisää.

• Suhtaudu vammaiseen henkilöön, kuin keneen tahansa.
• Puhu normaalilla äänellä. Puherytmiä tai äänenvoimakkuutta ei tarvitse muuttaa.
• Puhu vammaiselle itselleen hänen asioistaan, älä saattajalle.
• Vammainen tietää AINA itse parhaiten, millainen apu on tarpeen.

Onnistuminen ja itsenäinen selviytyminen on mahtava tunne.          Sen ovat kaikki ansainneet!

Rakennusten, tilojen ja ympäristöjen esteettömyys on tärkeää sen vuoksi, että meillä kaikilla tulee olla mahdollisuus päästä rakennuksiin ja tiloihin, sekä kyetä liikkumaan ympäristöissä ongelmitta itsenäisesti, kuuluu ominaisuuksiimme sitten joku erityistarve tai ei. Esteettömyydestä ei myöskään ole haittaa kenellekään, kunhan se on huomioitu riittävän laajasti ja toteutettu oikein. Jotta esteettömyyden osaa kartoittaa, suunnitella ja toteuttaa oikein, on siihen hyvä käydä Invalidiliiton suunnittelema koulutus. Tuo parin kuukauden mittainen koulutus perehdytti minutkin syksyllä 2016 ensin esteettömyyteen käsitteenä, talojen piirustusten tulkintaan ja hiukan myös rakennuslainsäädäntöön. Kun nämä asian kannalta oleelliset peruskäsitteet oli käyty läpi, sitten siirryttiin itse ESKEH-kartoitusmenetelmään, sen soveltamiseen käytännössä ja kartoituksessa käytettäviin mittaustyökaluihin tutustumiseen sekä käyttöön.

Opiskelu esteettömyyskartoittajaksi on hyvin käytännönläheistä. Ei ollut kulunut montaakaan opintopäivää, kun jo mentiin maastoon, aitoon paikkaan kartoittamaan annetun paikan esteettömyyttä ja mahdollisia ongelmakohtia, samalla pohtien millaisia parannusehdotuksia minä tuosta harjoittelutehtävänä olleesta kohteesta esteettömyyden suhteen antaisin. Oikeastaan kaikki opiskelun aikana annetut tehtävät liittyivät käytännön aitoon kartoitustyöhön. Yksi mielenkiintoisimmista ja samalla ehkä haastavimmista tehtävistä oli, kun piti itse valita kohde, jonka esteettömyys tuli ESKEH- menetelmän mukaisesti kartoittaa ja kirjoittaa havainnot raportin muotoon, kuten ammattilaisena toimittaessakin tehdään. Tästä itse valitusta kohteesta laadittu esteettömyysraportti tuli esittää muille kartoittaja opiskelijoille, ilman että he olivat nähneet valittua paikkaa tai edes välttämättä tiesivät sellaisen olemassa olosta. Näin oli ainakin minun kohdallani, sillä valitsin kartoituskohteekseni kirpputori-kahvilan, joka ei todellakaan ole esteetön, eikä siitä sellaista ikinä tulekaan. Osa tehtävää oli myös, että muiden piti antaa palautetta ja vinkkejä omassa kohteessa tekemistäsi esteettömyyshavainnoista vain esteettömyysraportin esittelyn perusteella.

Esteettömyyskartoittajan opintoni päättyivät joulukuussa 2016 ryhmätyönä tehtyyn melko laajaan esteettömyyskartoitukseen ryhmällemme annetusta osasta Tampereen yliopistollisen keskussairaalan aluetta. Lopputöiden tulokset tuskin aidosti vaikuttivat sairaala-alueen suunnitteluun, mutta antoivat ne meille kartoittajiksi tuolloin valmistuneille hyvän ja kokonaisvaltaisen käsityksen esteettömyyskartoitusten merkityksellisyydestä, hyödyllisyydestä, moninaisuudesta ja laajuudesta.

Vasta näiden opintojen aikana ymmärsin kuinka laaja käsite ja kokonaisuus esteettömyys lopulta onkaan, vaikka itsekin olen liikuntaesteinen. Näin ollen ympäristöissä ja tiloissa toimiminen edellyttää myös minun kohdallani niiden esteettömyyttä sekä muuta toimivuutta eli saavutettavuutta. Toinen suuri esteettömyys-opintojen synnyttämä oivallukseni oli se, kuinka pienillä muutoksilla ja vähäisillä lisäkustannuksilla voidaan saada rakennuksesta, tilasta tai ympäristöstä esteetön. Siis kaikille käyttäjäryhmille soveltuva. Nyt olisin salkkuineni halukas osoittamaan nämä oivallukset tosiksi myös sinulle. toimiessani esteettömyyskartoittajana Kaikkien Festari-hankkeessa ja koko ACCAC oy:ssä. Kaikilla on yhdenvertainen oikeus kulttuuriin, niin sen kokijoina, näkijöinä kuin tekijöinä, mutta ainoastaan esteettömät ja saavutettavat tila- tai toimintaratkaisut sekä henkilön näkeminen samanarvoisena esiintyjänä muiden rinnalla, mahdollisista erityistarpeista huolimatta, antavat siihen todelliset mahdollisuudet.

Ota rohkeasti yhteyttä minuun (janna@kaikkienfestari.fi), jos organisaatiossasi tai muualla lähipiirissäsi on tarvetta esteettömyyskartoitukselle. Tehdään yhdessä tilastasi ja tapahtumastasi esteetön, saavutettava ja kaikille mahdollinen. Hei, olen jo tulossa, kunhan tiedän minne.

Fest Afrika on vuodesta 2002 Tampereella heinäkuussa järjestetty festivaali, joka tuo esiin afrikkalaista esittävää taidetta. Sen tavoite on tukea afrikkalaista taidetta ja tehdä tutuksi afrikkalaisia kulttuureja. Samalla se kokoaa yhteen eritaustaisia ihmisiä oppimaan ja viihtymään, näin tukien monikulttuurisuutta ja kulttuurien kohtaamisia Suomessa. Kesäisen tapahtuman lisäksi festivaaliin kuuluu kevättalvella järjestettävä Fest Afrika Winter Jam.

Fest Afrikan ohjelmaan kuuluu musiikkia, tanssia ja muuta esittävää taidetta sekä työpajoja, seminaareja ja näyttelyitä. Se tekee myös yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa, tarjoten mahdollisuuden esitellä toimintaa, vaikka tuomalla tapahtuman yhteyteen oman messu- tai myyntipöytänsä.

Fest Afrika otti Kaikkien Festari-haasteen vastaan ja on nyt uusin tulokas tapahtumien monipuolisessa joukossa edistämässä saavutettavuutta, esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä erityistarpeisten taiteilijoiden näkyvyyttä.

Lämpimästi tervetuloa mukaan Fest Afrika.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa vietetty Muumimuseon Puutarhajuhla valtaa Sorsapuiston jälleen lauantaina 10.8. klo 14–21. Tove Janssonin syntymäpäivän ja 2-vuotiaan Muumimuseon kunniaksi järjestettävä Puutarhajuhla tarjoaa ruokaa ja juomaa, mukavaa yhdessäoloa, musiikkia, teatteria, satutuokioita ja muumianimaatioita kaikenikäisille.

Tapahtuma toteutetaan laajassa yhteistyössä erilaisten toimijoiden ja yhteisöjen kanssa ja sillä varmistetaan ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se on suunnattu kaikille ikäluokille. Muumimuseon Puutarhajuhlan ohjelmasisällöissä keskitytään myös yleisön osallistamiseen ja liikuntarajoitteisten osallistujien huomioimiseen. Saavutettavuudesta tullaan kertomaan verkkosivuilla, jotta kaupunkilaisten ja Tampereella vierailevien on helppo tehdä päätös osallistumisesta tapahtumaan.

Puutarhajuhlan toimintapisteillä voi mm. pelata minigolfia, nauttia karusellin kyydistä, saunoa ja kylpeä paljussa, ottaa yhteiskuvia Muumipeikon ja Niiskuneidin kanssa tai tehdä löytöjä Muumituotteiden kirpputorilla. Elävästä musiikista vastaavat Tähdet, tähdet -ohjelmassakin hurmannut upeaääninen Ilta sekä Osmo Ikosen johtama akustinen SuomiLOVE-bändi. Puistossa on erilaisia ruokailualueita ja kodikkaita pöytäryhmiä, joissa voi nauttia myyntipisteiden tarjonnasta tai omista eväistä. Tapahtuman juontaa toimittaja Salla Paajanen.

Muumimuseo on avoinna la 10.8. klo 10-21.

Ensi kesänä jo 41. kertaa juhlittava Provinssi järjestetään kolmipäiväisenä torstaista lauantaihin 27.6.-29.6.2019, ja paikka on tuttu Seinäjoen Törnävänsaari. Provinssi on tehnyt tapahtuman saavutettavuutta jo vuosia ja tapahtuman palveluista kaikille löytyy kattavasti tietoa ennakkoon tapahtuman verkkosivuilta. Tiedon jakaminen onkin yksi tärkeimmistä osa-alueista saavutettavuudesta puhuttaessa.

Provinssin viidellä lavalla esiintyy tänä vuonna yhteensä 91 artistiryhmää, joista 15 on ulkomailta ja 76 Suomesta. Tämän hetken tiedon mukaan pelkästään miehistä koostuvien all male -artistien osuus on 50,5%, ja muita sukupuolia sisältäviä kokoonpanoja on ohjelmasta yhteensä 49,5%. Tämän vuoden esiintyjäkokoonpanoista puolet nähdään Provinssissa ensimmäistä kertaa sen 40-vuotisen historian aikana.

Mikä on hienompaa kuin saada aloittaa yhteistyö Provinssin kanssa, jolle tärkeitä arvoja ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja ekologisuus.

Kaikkien Festari on ACCAC Globalin Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toteuttama hanke, jossa pureudutaan festivaalien inkluusioon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen niin katsojien kuin esiintyjien osalta.

Hankkeen tavoitteena on tehdä tunnetuiksi ja näkyviksi ne festivaalit ja tapahtumat, jotka toteuttavat syrjimättömyyttä ja toimivat yhdenvertaisuuden suunnannäyttäjinä. Tehdäksemme uusien esiintyjien löytymisen mahdollisimman helpoksi, ylläpidämme ja kehitämme artistirosteria, joka jo nyt sisältää monipuolisen kattauksen eri taiteenalojen ammattilaisia Suomesta ja ulkomailta. Varmistaaksemme erityistarpeisten artistien olosuhteet, toteutamme esteettömyyskartoituksen ja konsultoimme tapahtumajärjestäjää saavutettavuudesta.

Kaikkien Festarin lanseeraustilaisuus 24.5. Tampereella oli onnistunut ja mielenkiinto hanketta kohtaan on ollut päätähuimaava :).

Tilaisuudessa kuulimme Tampereen kaupungin esteettömyys- ja vammaisasiamies Hanna Karojärven puheenvuoron kaupungin yhdenvertaisuussuunnittelusta ja Tampere Guitar Festivalin Marko Salosen kokemuksia TGF:n saavutettavuudesta vuodesta 2011 lähtien.

Kulttuuritalo Laikun Musiikkisalissa esiintyivät artistirosterin taiteilijat pianisti Isto Ilomäki, haitaristi Joose Ojala, näyttelijä Pirkko Uitto sekä koomikko Tommi Vänni & Alaa Salonen.

Julkistimme tilaisuudessa myös ensimmäiset tähtihaastajamme. Roope Salminen ja Kalle Lindroth haastavat kesällä 2019 haluamansa festivaalin mukaan Kaikkien Festari -hankkeeseen. Haastamalla tähti tarjoutuu esiintymään festivaalilla sillä ehdolla, että vähintään hänen palkkionsa suuruinen summa käytetään saavutettavuuden parantamiseen tai erityistarpeisiin esiintyjiin vuonna 2020.

Nyt työ voi alkaa tavoitteenamme onkin saada jo tänä vuonna mukaan 10 festivaalia. Ensimmäiset mukana olevat festivaalit ovat Lasten Festivaali Kutitus, Likkojen Lenkki, Lieksan Vaskiviikko, Pispalan Sottiisi ja Tampere Guitar Festival. Uusia julkistetaan pian.

Meillä on tarjota palveluja juuri sinulle tapahtumajärjestäjä yhdenvertaisen tapahtuman toteuttamiseksi.Tämän vuoden pystymme tarjoamaan palvelut hanke-hinnoittelulla verkostolle, sillä ne ovat toistaiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemia. Tsekkaa ja osta omasi! http://kaikkienfestari.fi/palveluhinnasto-2019/

Päivitämme nettisivuille jatkuvasti lisätietoa esiintyjistä sekä tapahtumajärjestäjälle tarpeellista tietoa. http://kaikkienfestari.fi   

Tapahtumajärjestäjä hyötyy saavutettavuuden kehittämisestä monin tavoin. Tapahtuman asiakaspalvelu paranee ja mahdollisuus tavoittaa uusia kävijöitä kasvaa. Esteettömyyden ja moninaisuuden edistäminen lisää myös tapahtuman yhteiskunnallista uskottavuutta ja houkuttelevuutta.

Kulttuuri kuuluu kaikille tekijänä, kokijana ja näkijänä!

Uutiset