Itsenäisyys ja onnistuminen, kaikille mahdollista

Kaikilla on oikeus ja tulisi olla myös mahdollisuus itsenäiseen päätöksen tekoon, elämään ja liikkumiseen kulttuurin näkemistä, kokemista tai tekemistä unohtamatta. Toiset tarvitsevat tukea ja ulkopuolista apua enemmän, toiset vähemmän, jotta voivat elää itsenäistä, itsensä näköistä elämää, mutta kaikille itsenäinen elämä sekä kulttuuri on mahdollista erityistarpeiden määrästä ja laadusta huolimatta. Tästä kaikesta osoituksena, kulttuurin, tekemistä, kokemista ja näkemistä edistämään, on käynnissä myös Kaikkien Festari-hanke.

Minä olen Janna ja toimin Kaikkien Festari-hankkeessa rakennetun ympäristön esteettömyyden asiantuntijana. Minulla on koulutus siihen, kuten aiemmasta ”Minusta esteettömyyskartoittaja”-uutisesta on teille jo selvinnyt. Mutta liikun itse myös sähköpyörätuolilla ja tarvitsen runsaasti ulkopuolista apua selvitäkseni omasta itsenäisestä arjestani. Siksi nyt käytän itseäni esimerkkinä. kun kerron kuinka suuri asia itsenäisyys erityistarpeiselle henkilölle voi lopulta ollakaan ja kuinka kuka tahansa on parhaiten tarvittaessa avuksi.

Pystyn siis kulkemaan sähköpyörätuolilla itsenäisesti ilman apua myös kotini ulkopuolella ja se on minulle tärkeää. Itsenäinen liikkuminen tekee ympäristön minulle tutummaksi ja hahmotettavammaksi, mutta se myös lisää itsenäisyyttäni sekä itseluottamustani. On itse selvittävä kaikista lenkillä eteen tulevista tilanteista, on se sitten auto, kuoppa, metsätie, irtosora tai eläin. Tuntuu tosi hienolta, kun olet selvinnyt pitkältä tai lyhyemmältäkin lenkiltä takaisin, ilman että kukaan on ollut kaverina. Tekisi oikein mieli röyhistää rintaa ja sanoa, että kyllä minä pärjään. Uskon. että tämä sama tunne on monella muullakin erityistarpeisella henkilöllä heidän itsenäisesti selviytyessään, on asia sitten kuinka iso tai pieni tahansa. Rinnan röyhistysmahdollisuuksia haluamme tarjota myös me Kaikkien Festari-hankkeessa, kun tuomme erityistarpeisia monen alan taiteilijoita tapahtumajärjestäjien ja suuren yleisön tietoisuuteen myydessämme heitä festivaaliesiintyjiksi.

Neuvoja on meidän kaikkien varmasti joskus tarvinnut kysyä ja ottaa vastaan myös satunnaiselta ohikulkijalta. Useasti huomaa, että on kyllä halua auttaa, mutta ei tietoa miten vammaisuuteen tai muuhun erityistarpeisuuteen pitäisi suhtautua ja miten tilanteessa toimia. Tässä lopussa joitakin selkeitä, yksinkertaisia ohjeita sinulle satunnainen auttaja tai vaikka tapahtumaa suunnitteleva. Kaikkien Festarilta ostettavissa ”Esteettömän kohtaamisen ABC”-koulutuspaketti aiheesta. Osta se, kuule ja opi lisää.

  • Suhtaudu vammaiseen henkilöön, kuin keneen tahansa.
  • Puhu normaalilla äänellä. Puherytmiä tai äänenvoimakkuutta ei tarvitse muuttaa.
  • Puhu vammaiselle itselleen hänen asioistaan, älä saattajalle.
  • Vammainen tietää AINA itse parhaiten, millainen apu on tarpeen.

Onnistuminen ja itsenäinen selviytyminen on mahtava tunne.          Sen ovat kaikki ansainneet!


Minusta esteettömyyskartoittaja – Tulenko kartoittamaan tapahtumasi esteettömyyden

Rakennusten, tilojen ja ympäristöjen esteettömyys on tärkeää sen vuoksi, että meillä kaikilla tulee olla mahdollisuus päästä rakennuksiin ja tiloihin, sekä kyetä liikkumaan ympäristöissä ongelmitta itsenäisesti, kuuluu ominaisuuksiimme sitten joku erityistarve tai ei. Esteettömyydestä ei myöskään ole haittaa kenellekään, kunhan se on huomioitu riittävän laajasti ja toteutettu oikein. Jotta esteettömyyden osaa kartoittaa, suunnitella ja toteuttaa oikein, on siihen hyvä käydä Invalidiliiton suunnittelema koulutus. Tuo parin kuukauden mittainen koulutus perehdytti minutkin syksyllä 2016 ensin esteettömyyteen käsitteenä, talojen piirustusten tulkintaan ja hiukan myös rakennuslainsäädäntöön. Kun nämä asian kannalta oleelliset peruskäsitteet oli käyty läpi, sitten siirryttiin itse ESKEH-kartoitusmenetelmään, sen soveltamiseen käytännössä ja kartoituksessa käytettäviin mittaustyökaluihin tutustumiseen sekä käyttöön.

Opiskelu esteettömyyskartoittajaksi on hyvin käytännönläheistä. Ei ollut kulunut montaakaan opintopäivää, kun jo mentiin maastoon, aitoon paikkaan kartoittamaan annetun paikan esteettömyyttä ja mahdollisia ongelmakohtia, samalla pohtien millaisia parannusehdotuksia minä tuosta harjoittelutehtävänä olleesta kohteesta esteettömyyden suhteen antaisin. Oikeastaan kaikki opiskelun aikana annetut tehtävät liittyivät käytännön aitoon kartoitustyöhön. Yksi mielenkiintoisimmista ja samalla ehkä haastavimmista tehtävistä oli, kun piti itse valita kohde, jonka esteettömyys tuli ESKEH- menetelmän mukaisesti kartoittaa ja kirjoittaa havainnot raportin muotoon, kuten ammattilaisena toimittaessakin tehdään. Tästä itse valitusta kohteesta laadittu esteettömyysraportti tuli esittää muille kartoittaja opiskelijoille, ilman että he olivat nähneet valittua paikkaa tai edes välttämättä tiesivät sellaisen olemassa olosta. Näin oli ainakin minun kohdallani, sillä valitsin kartoituskohteekseni kirpputori-kahvilan, joka ei todellakaan ole esteetön, eikä siitä sellaista ikinä tulekaan. Osa tehtävää oli myös, että muiden piti antaa palautetta ja vinkkejä omassa kohteessa tekemistäsi esteettömyyshavainnoista vain esteettömyysraportin esittelyn perusteella.

Esteettömyyskartoittajan opintoni päättyivät joulukuussa 2016 ryhmätyönä tehtyyn melko laajaan esteettömyyskartoitukseen ryhmällemme annetusta osasta Tampereen yliopistollisen keskussairaalan aluetta. Lopputöiden tulokset tuskin aidosti vaikuttivat sairaala-alueen suunnitteluun, mutta antoivat ne meille kartoittajiksi tuolloin valmistuneille hyvän ja kokonaisvaltaisen käsityksen esteettömyyskartoitusten merkityksellisyydestä, hyödyllisyydestä, moninaisuudesta ja laajuudesta.

Vasta näiden opintojen aikana ymmärsin kuinka laaja käsite ja kokonaisuus esteettömyys lopulta onkaan, vaikka itsekin olen liikuntaesteinen. Näin ollen ympäristöissä ja tiloissa toimiminen edellyttää myös minun kohdallani niiden esteettömyyttä sekä muuta toimivuutta eli saavutettavuutta. Toinen suuri esteettömyys-opintojen synnyttämä oivallukseni oli se, kuinka pienillä muutoksilla ja vähäisillä lisäkustannuksilla voidaan saada rakennuksesta, tilasta tai ympäristöstä esteetön. Siis kaikille käyttäjäryhmille soveltuva. Nyt olisin salkkuineni halukas osoittamaan nämä oivallukset tosiksi myös sinulle. toimiessani esteettömyyskartoittajana Kaikkien Festari-hankkeessa ja koko ACCAC oy:ssä. Kaikilla on yhdenvertainen oikeus kulttuuriin, niin sen kokijoina, näkijöinä kuin tekijöinä, mutta ainoastaan esteettömät ja saavutettavat tila- tai toimintaratkaisut sekä henkilön näkeminen samanarvoisena esiintyjänä muiden rinnalla, mahdollisista erityistarpeista huolimatta, antavat siihen todelliset mahdollisuudet.

Ota rohkeasti yhteyttä minuun (janna@kaikkienfestari.fi), jos organisaatiossasi tai muualla lähipiirissäsi on tarvetta esteettömyyskartoitukselle. Tehdään yhdessä tilastasi ja tapahtumastasi esteetön, saavutettava ja kaikille mahdollinen. Hei, olen jo tulossa, kunhan tiedän minne.